perjantai 5. heinäkuuta 2013

Pienen ompelutauon jälkeen kulkee taas

Olimme perheen kanssa reissun päällä melkein kaksi viikkoa ja vieroitusoireet ompelukoneista alkoivat olla sitä luokkaa, että heti kotiin päästyämme oli pakko vain päästä ompelemaan "jotain". (Voihan ne laukut myöhemminkin purkaa, eikös?) Lisäpotkua intooni toivat loman aikana postilaatikkoon ilmestyneet uusin lasten Ottobre sekä Ebaysta tilaamani kantinkääntäjä. Jälkimmäistä päädyin testaamaan heti keskeneräiseen ompelutyöhön. Ottobre odottaa vielä korkkaamista, mutta pian sieltäkin meinasin pojalle ommella. 

Ennen lomareissua olin leikannut tämän fleecehaalarin odottamaan ompelua. Olen ollut ja olen edelleen toiveikas, että uuden tulokkaan kanssa kotiudumme sairaalasta sen verran viileämmässä säässä, että tämä pikkuinen 56-senttinen haalari tulisi tarpeeseen. Alkukesän helteiden perusteella todellakin toivon, että kotiutuessa elo-syyskuun vaihteessa ei ihan tässä määrin tarvitsisi hikoilla ;)


Kaavana haalarissa on Ottobren 4/2012 kaava numero 5. Koko on 56 cm. Tein haalarin tosin pienillä saumanvaroilla, joten todellinen koko on jotain 50-56 cm väliltä. Tuohon vetoketjukanttiin on kokeiltu nyt uutta kantinkääntäjääni ja voi kun se oli ihana! Yhdessä kohtaa resorisuikale jäi hieman jäkittämään ja siinä kohtaa kangas hieman vetää, mutta olin laiska korjaamaan sitä. Jääköön se nyt opiksi minulle näkyviin. Ensi kerralla muistan seurata koko ajan, että resori pääsee kulkemaan kääntäjään vapaasti. Nyt harmittaa, että olen vuoden päivät ommellut tuolla peittarillani ilman kääntäjää, kun niin näppärä laite se on. Virallisestihan tuohon Pfaffiin ei kääntäjää valmisteta, mutta Janomen kääntäjä sopi koneeseen hienosti niinkin teknisen apuvälineen kuin maalarinteipin avustuksella ;) (ja maalarinteippi valikoitui siksi, että arvelin sen olevan vähiten teippijälkiä koneeseen jättävä)

Ennen ompelutaukoa valmistui myös päivävaipoista luopuneelle esikoiselle kasa boksereita. 





Näissä kaavana on Ottobren 1/2013 nro 16. Vaikka omasta mielestäni lahkeita lyhensin paljonkin, ovat nämä edelleen melkoiset pyöräilysortsit pojan jalassa. Hoikalle pojalle myös kuminauhat sai laittaa todella tiukalle, jotta pöksyt ylipäänsä pysyvät jalassa. Kovilla helteillä nämä bokserit on olleet kätevät, kun koti- ja mummolaoloissa on voitu viipottaa menemään pelkästään nämä jalassa. Näihin boksereihin sai hyvin myös hukattua niitä "näistä tulee ehkä vielä pipo tai t-paidan etukappale"- kangaspaloja, jotka kuitenkin vain makaavat kaapissa, koska sinne tulee koko ajan uusia kankaita. Näissä pääsi myös hyvin kikkailemaan peitetikkikoneen tasosauman kanssa ja ihan hauskoja yksityiskohtia sillä sai näihin kalsonkeihin aikaiseksi. 


4 kommenttia:

  1. Raikkaita pökiä ja mitä ihanin haalari :)

    VastaaPoista
  2. Ihana minihaalari! Miten sitä unohtaa kuinka pieniä ne ensimmäiset vaatteet ovatkaan. U:kin käytti ensimmäisen kuukauden 44cm vaatteita ja nyt näyttävät nukelle tarkoitetuilta ;).

    VastaaPoista
  3. Ihania juttuja täällä taas, en olekaan hetkeen käynyt kurkkimassa. Kysymys tuosta kääntäjästä. Itselläni on Bernina ja siihenkään ei ole omaa kääntäjää ja mietin saakohan sen janomen jotenkin kanssa kikkailtua kiinni. Toimiiko sulla ihan ok tuo sun teippipatentti. Jotenkin en raaskisi porailla reikiä muoviin tms. Mistä hankit kääntäjän ja paljonko se suunnilleen maksoi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mulla on vaan teipattuna se kääntäjä peittariin. Ei tosiaan kannata alkaa mitään porailemaan, vaan maalarinteippi ajaa asian. :) Tämä blogikirjoitus valaisi asiaa ainakin minulle hyvin http://nauravanappi.blogspot.fi/2013/02/ohje-janome-kantinkaantajan-kayttoon.html

      Poista