lauantai 21. syyskuuta 2013

Vauvahattaraa ja ristiäisiin valmistautumista

Huh, onpa tässä tullutkin taukoa bloggailuun uuden perheenjäsenen syntymän myötä. Toinen raskauteni saatiin siis kunnialla päätökseen 1.9.2013  (rv:lla 41+0) ja perheeseemme liittyi toinen ihana pikkupoika. Nyt uutta tulokasta on ihmetelty kolmisen viikkoa ja äiti ainakin on elänyt ihan hattarassa nämä ensimmäiset viikot. Vauva on nukkunut ja syönyt hyvin ja hereillä ollessaan pääsääntöisesti tyytyväisenä tutkailee vanhempien ja isoveljen puuhia. Vatsavaivoilta ja muilta on toistaiseksi vältytty (*kopkop* koputtaa puuta), joten elo on ollut varsin mukavaa ja leppoisaa ensimmäiset viikot. Esikoinen luonnollisesti oirehtii hieman veljen syntymää uhmistelemalla ja välillä kaikki energia tuntuu menevän esikoisen kanssa vääntäessä, mutta on seassa onneksi niitäkin päiviä, kun kaikki sujuu mallikkaasti, niin sitten jaksetaan taas ne kenkuttavammatkin päivät paremmin. Joka tapauksessa ensimmäiset viikot ovat menneet noin miljoona kertaa paremmin kuin ikinä uskalsin toivoakaan :)

Mutta sitten niitä ompelutöitä. Tämän hupparin ompelin esikoiselle vielä mahakkaana ollessani (selkä kiitti jälkikäteen!), mutta sen bloggaaminen sitten jäi synnytyskiireiden alle ;) Kaava on jälleen kerran uusimman lasten Ottobren 4/2013 Beagle Boy ilman hihapaikkoja. Pipa on tehty oman kaavan mukaan. Paita on ollut esikoisella jo kovassa käytössä ja tähänkin kuvaan se piti riistää päältä hetkeksi, joten siinä selitys mahdollisille kuvassa näkyville tahroille ;) 


Kuopuksen ristiäispäiväkin saatiin päätettyä ja äidillä alkoi saman tien raksuttaa päässä, että mitä esikoiselle puetaan juhlaan päälle (tokihan fiksu imettäjä miettisi myös, mitä itse aikoo päällensä mahduttaa...). Lisäksi syksyllä on luvassa valokuvausta sekä päiväkodissa että perhekerhossa, joten pojalle oli selkeä tarve tehdä jotain siistimpää päällepantavaa. Samassa 4/2013 Ottobressa on myös Grandpa-svetaritakin kaava, joka minulla oli joka tapauksessa toteutettavien kaavojen listalla. Kaapista löytyi Triteksistä ostettua joustocollegea sekä resoreita, joten poikien päikkäriaikoina surauttelin svetaritakin valmiiksi. 


Tällä kertaa villiinnyin jopa niin pahasti, että silitin valmiin ompelutyön kuvaa (ja käyttöä) varten. Kaavana tämä Grandpa oli todella hyvä ja helppo toteuttaa, joten näitä tulee varmasti tehtyä myös tulevaisuudessa isommassakin koossa. Tämä takki on kokoa 98 cm. 

Mielenkiinnolla jään odottamaan, paljonko aikaa saan syksyllä lohkaistua ompeluharrastukselleni. Tarkoitus oli aloittaa myös Operaatio Kuulalla Kuosiin, joten tällä hetkellä koetan kovasti priorisoida vähäisen vapaa-ajan kuntoilulle enkä koneiden ääressä istumiselle. Toki kahden lapsen työntäminen pelkästään lähileikkipuistoon käy jo kuntoilusta varsinkin, kun matka tehdään mäkistä hiekkatietä pitkin. 

Mukavaa syyskuun loppua kaikille lukijoille! :)


sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Paranneltu kisuliini

Edellisen Kisuliini-kokeilun jälkeen päädyin hieman muokkaamaan kaavaa pikkupippurin tuotekehittelyn mukaisesti. Omat versioni on siis härskisti kopioitu tuosta inkkaribodysta sillä erotuksella, että laitoin piheyksissäni vain kaksi nappia nappilistaan. Tosin ompelemani bodyt ovat kokoa 62 cm, joten kolmea nepparia pääntie ei välttämättä olisi kaivannutkaan. 

Näihin bodeihin tuli taas hyvin hukattua kangaskaapin jämäpaloja. Jotenkin näistä huomaan oman fiksaationi yhdistää mustaa ja punaista ja ylipäänsä vimmani pukea poikani punaisiin :) 



Nämä vakuuttivat taloutemme Toisen Insinöörin edeltäjiään paremmin. Nyt kuulemma on toivoa saada lapsen pääkin läpi tuosta pääaukosta. 

Katsotaan, kuinka kauan tätä pesänrakennusviettiä voi vielä ylläpitää. Mahdottomia istumismaratoneja ei selkä tunnu kestävän, mutta minkäs inspiraatiolleen mahtaa. Tehdään sitten vähän pienemmissä erissä :)

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Avaroom-tyyppinen päiväpeitto

Raskauden viime metreillä tämä pesänrakennusvietti näemmä joka kerta pompsahtaa ihan kunnon sfääreihin ja tällä kertaa purin sitä esikoisen päiväpeiton värkkäämiseen. Eihän se nyt tulisi kuulonkaan, että uusi vauva syntyisi kotiin, jossa ei ole isoveljen sängyssä päiväpeittoa ;) 

Inspiraation päiväpeiton toteuttamisesta sain tästä piipadoon blogikirjoituksesta. Muistaakseni linkin bongasin facebookin Saumanvara-ompeluryhmän seinältä. Tutkittuani Avaroom- päiväpeitteiden hintoja, tulin siihen tulokseen, että peittoa kannattaa yrittää väkästellä itse. Itse tekemällä päiväpeiton materiaalien hinnaksi tulikin sitten noin 30 euroa. 

Päiväpeiton ompeluun käytetyt kankaat tilasin Ompelun Ihanuus- verkkokaupasta. Päiväpeiton päällisenä on käytetty tähtipuuvillaa ja alapuolella on vuoritikki. Näin ollen ensimmäisenä hommana oli kiinnittää tuo päällikangas jotenkin pysyvästi vuoritikkiin ja päädyin tekemään sen alla olevan kuvan mukaisesti. Tikit on tehty hyödyntäen vuorikankaan tikkauksia, joten ne sai suhteellisen helposti suoraan. Kuitenkin totesin, että parivuoteen päiväpeittoa ei minun Pfaffillani tikattaisi ja tämmöinen 80x130 cm kokoinen pala on ihan maksimi, mitä sillä on kohtuullisen mukava tikkailla. 


Tikkaamisen jälkeen kiinnitin Tampereen Vaahtomuovista hankitut metrivetoketjut paikoilleen kannen sivuihin. (Olin muuten kohtalaisen yllättynyt, kun Eurokankaan valikoimassa ei metrivetoketjua ollut. Tiedänpä tämänkin jatkossa. )

Ompelun aikana unohdinkin autuaasti peiton työvaiheiden valokuvaamisen, joten seuraavat kuvat ovatkin sitten valmiista peitosta. Tältä peitto näyttää nyt poikamme sängyssä. 



Tältä peitto näyttää avattuna. Päiväpeiton kanssa on nukuttu nyt yhdet päikkärit ja yhdet yöunet ja melko näppärälle systeemille tämä vaikuttaa. Eli tuo reunus kiertää koko patjan ja reunus jatkuu joka puolelta patjan alle noin 20 cm verran, jotta reunus pysyy hyvin paikoillaan. Patjan alapuolinen reunus on tehty valkoisesta lakanakankaasta, kun se ei sieltä enää mihinkään näy. 



Tykkään myös erityisesti siitä, että pedattuna tuosta sängystä ei sivusta näy aluslakana vaan sieltä näkyy nimenomaan tuo peiton reunus. Lapsena minulla oli tämmöinen samanlainen Unipuun yläsänky (tosin männynvärisenä) ja sänky oli kauhean vaikea pedata nätisti. Tämä päiväpeitto ainakin on hyvä apu siihen ongelmaan. Nyt sitten kerätään kokemuksia peiton käytöstä ja uuden päiväpeitteen ompelu tulee eteen ainakin siinä vaiheessa, kun pojan patjaan lisätään jatkopala :) 

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Rallipaita ja pari pikkuista bodya

Noniin, uusimmassa Ottobressa oli niin kertakaikkisen mahtava hupparin kaava pojalle (ja miksei samaa voisi tytöllekin soveltaa), että siitä oli pakko tehdä esikoiselle rallipaita! Laiskuuttani tosin jätin malliin kuuluvan hihataskun ja kyynärpaikat tekemättä. 



Sinisen autokankaan tilasin Selian alesta ja keltainen trikoo on Triteksistä. Pojalle paita kelpasi hyvin, koska huppu on kuulemma kaivurin värinen ;) 

Mahassa köllöttelevä nuorempi herra sai kaappiinsa odottamaan kaksi bodya (koossa 62 cm). Nämä ovat Ottobren Kisuliini- kaavalla tehtyjä. Ilolla tehty- blogissa olikin juuri kerrottu pääaukon käyvän jossain vaiheessa lapselle ahtaaksi ja meidänkin taloudessa Se Toinen Insinööri totesi heti bodyt nähdessään, että onko sen lapsen pään tarkoitus mahtua tuosta pääaukosta. Noh, jatkossa aion plagioida härskisti tuota pikkupippurin versiota nepparillisesta Kisuliinista. Nyt vain teki mieli kokeilla kaavaa enkä miettinyt sen enempää bodyn käytännöllisyysnäkökulmia. Toivotaan myös, että tämäkään poitsu ei ole mikään niskakakkaajien kuningas, kun tuon bodyn joutuu myös poistamaan pään kautta. Esikoisella muistaakseni vielä tuossa vaiheessa käytin kietaisubodeja, kun ne tuntuivat olevan kätevämpiä. 

Voi nyyh, kun tuota sinistä kangasta ei riittänyt hihoihin asti. Väkisin sovittelin sitten tuon tähtitrikoon hihoiksi.


Ja vielä loppuun on pakko hehkuttaa kantinkääntäjää! Aivan uskomattoman nopeaa ja helppoa oli tehdä nuo kantit sekä huppariin että bodyihin. Mieskin ihan hämmästyi, että joko ompelukset tulivat valmiiksi, kun kuulemma niin nopeasti tulin valmiita tuotoksia esittelemään. Pienestä se äiti-ihminen tuleekin onnelliseksi :D



perjantai 5. heinäkuuta 2013

Pienen ompelutauon jälkeen kulkee taas

Olimme perheen kanssa reissun päällä melkein kaksi viikkoa ja vieroitusoireet ompelukoneista alkoivat olla sitä luokkaa, että heti kotiin päästyämme oli pakko vain päästä ompelemaan "jotain". (Voihan ne laukut myöhemminkin purkaa, eikös?) Lisäpotkua intooni toivat loman aikana postilaatikkoon ilmestyneet uusin lasten Ottobre sekä Ebaysta tilaamani kantinkääntäjä. Jälkimmäistä päädyin testaamaan heti keskeneräiseen ompelutyöhön. Ottobre odottaa vielä korkkaamista, mutta pian sieltäkin meinasin pojalle ommella. 

Ennen lomareissua olin leikannut tämän fleecehaalarin odottamaan ompelua. Olen ollut ja olen edelleen toiveikas, että uuden tulokkaan kanssa kotiudumme sairaalasta sen verran viileämmässä säässä, että tämä pikkuinen 56-senttinen haalari tulisi tarpeeseen. Alkukesän helteiden perusteella todellakin toivon, että kotiutuessa elo-syyskuun vaihteessa ei ihan tässä määrin tarvitsisi hikoilla ;)


Kaavana haalarissa on Ottobren 4/2012 kaava numero 5. Koko on 56 cm. Tein haalarin tosin pienillä saumanvaroilla, joten todellinen koko on jotain 50-56 cm väliltä. Tuohon vetoketjukanttiin on kokeiltu nyt uutta kantinkääntäjääni ja voi kun se oli ihana! Yhdessä kohtaa resorisuikale jäi hieman jäkittämään ja siinä kohtaa kangas hieman vetää, mutta olin laiska korjaamaan sitä. Jääköön se nyt opiksi minulle näkyviin. Ensi kerralla muistan seurata koko ajan, että resori pääsee kulkemaan kääntäjään vapaasti. Nyt harmittaa, että olen vuoden päivät ommellut tuolla peittarillani ilman kääntäjää, kun niin näppärä laite se on. Virallisestihan tuohon Pfaffiin ei kääntäjää valmisteta, mutta Janomen kääntäjä sopi koneeseen hienosti niinkin teknisen apuvälineen kuin maalarinteipin avustuksella ;) (ja maalarinteippi valikoitui siksi, että arvelin sen olevan vähiten teippijälkiä koneeseen jättävä)

Ennen ompelutaukoa valmistui myös päivävaipoista luopuneelle esikoiselle kasa boksereita. 





Näissä kaavana on Ottobren 1/2013 nro 16. Vaikka omasta mielestäni lahkeita lyhensin paljonkin, ovat nämä edelleen melkoiset pyöräilysortsit pojan jalassa. Hoikalle pojalle myös kuminauhat sai laittaa todella tiukalle, jotta pöksyt ylipäänsä pysyvät jalassa. Kovilla helteillä nämä bokserit on olleet kätevät, kun koti- ja mummolaoloissa on voitu viipottaa menemään pelkästään nämä jalassa. Näihin boksereihin sai hyvin myös hukattua niitä "näistä tulee ehkä vielä pipo tai t-paidan etukappale"- kangaspaloja, jotka kuitenkin vain makaavat kaapissa, koska sinne tulee koko ajan uusia kankaita. Näissä pääsi myös hyvin kikkailemaan peitetikkikoneen tasosauman kanssa ja ihan hauskoja yksityiskohtia sillä sai näihin kalsonkeihin aikaiseksi. 


lauantai 11. toukokuuta 2013

Kesäistä vaatetta siskontytölle

Tuli tuossa eräänä iltana soiteltua siskon kanssa ja sivulauseessa siskoni totesi, että tyttärellensä tarvitsisi hankkia t-paitoja. Tällä ompeluhullulla tädillä alkoi samantien ompelukone surista päässä ja koska vanhempamme olivat tulossa meillä käymään, saisin ompelukset toimitettua pikana perille Savonmaalle heidän mukanaan. Lisäksi ompeluaika olisi taattua, kun isovanhemmat olisivat höpsöttämässä poikaamme 3 päivän verran. Eli kaikkinensa minulla oli kaikki edellytykset tehdä pitkästä aikaa ompeluhommia keskeytyksettä!

Ensimmäisenä valmistui tämä mekko/tunika. Kuvittelin tekeväni siskontytölle mekkoa, mutta valmistuttuaan tämä ei ollut juurikaan pidempi, kuin ompelemani t-paidat. Toki tuo vyötärörypytys vetää mekkoa hengarilla hieman kasaan, mutta hieman mietityttää, että oliko tuo mekko pienellä mitoituksella kaavoitettu. Kaava on siis uusimmasta Ottobresta 3/2013 nro 15 ja koon tein 92 cm:n ja 98 cm:n välimaastosta. 


Olin tilannut mekossa käytetyn Sweet Days- kankaan Seliasta ja päätin tällä kertaa koettaa käyttää tilatun palan mahdollisimman hyvin kokonaisuudessaan, sillä kaapeissani on aivan liikaa kangastilkkuja, joista "ehkä saan vielä hihan johonkin", kun en raaski niitä menemäänkään heittää. Niinpä tuosta Sweet Days- kankaasta valmistui vielä kaksi t-paitaa tähän tyyliin:



Näihin kaava on otettu kestosuosikistani Little Lambista eli muutoin kaava on sama, mutta hihat on lyhennetty. Toivottavasti siskoni perhe näistä tykkää, vaikka melkoisia väri-iloitteluja näistä tuli! Itsellä ainakin oli hyvä mieli näitä ommellessa ja ihanan herkkuja noista omasta mielestäni tuli :) 

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Teepparitehdas

Kesä tulee kovaa vauhtia ja pikkumiehen t-paitavarastot ovat olemattomat. Niinpä surautin nopeasti pojalle 3 uutta teepparia uusimman Ottobren kaavalla nro24. Kaava osoittautui lopulta aivan valtavan leveäksi meidän hoikkeliinille, joten kavensin paitaa melkoisesti alkuperäisestä. Seuraavat teepparit pitää varmaan tehdä little lambista vain hihat lyhentämällä, kun sen olen todennut mittasuhteiltaan sopivaksi paidaksi pojalleni. 


Hieman nyt jälkikäteen harmittaa, että en jaksanut saumurista vaihtaa noita mustia lankoja johonkin vaaleampaan ennen ompelua. Nurjalle puolellehan ne jäävät, mutta kuvatessa tökkäsi pahasti silmään. No, ensi kerralla viisaammin :) 

Nyt on luvassa taas pidemmät vapaat helatorstain myötä, niin aion ainakin ahkeroida pojalleni uuden trikoopipon päivisin pidettäväksi. Alkaa olla muut myssyt vähän turhan paksuja jo näille lämpökeleille :)


maanantai 29. huhtikuuta 2013

DIY äitiyspakkaus, osa 1.

Päädyimme miehen kanssa ratkaisuun, että toiselle lapsellemme emme ota äitiyspakkausta, sillä kaikki olennaiset varusteet vielä esikoisen pakkauksesta ovat tallessa, Kuitenkin uudelle tulokkaallekin on ihan kiva hankkia jotain ihan omaa ja koska en vielä esikoisen aikaan ollut löytänyt ompelun ihanuutta, niin nyt on ihan täydellinen tilaisuus surautella söpöjä vauvan vaatteita oikein sydämensä kyllyydestä! :) 

Tällä ompeluksella osallistuin myös Tampereen alueen facebook-ompeluryhmän huhtikuun haasteeseen, jossa tavoitteena oli yksinkertaisesti haastaa itsensä tekemään jotain, mitä ei yleensä tee. Itse valitsin vetoketjun ompelun, sillä olen jostain syystä vältellyt kyseisen vekottimen ompelua, vaikka ei kai sen mitään rakettitiedettä ole. 



Kaavana tässä haalarissa käytin Ottobren 6/2011 mallia nro 2. Ajattelin, että en tee tulevalle vauvalle ihan pienintä kokoa, jotta tämä haalari palvelisi hieman pidempään. Tässä haalarissa koko on 62 cm ja melkoisen valtavalle se kuitenkin valmiina näytti. Keväthaalariksi tämä vastaavasti saattaa olla jo liian pieni, joten niinköhän tämä jää vain kaappiin pyörimään. Noh, tulipahan ainakin tuhottua kangaskaapin ylimääräisiä kankaita :) Haalarin päällinen on Seliasta hankittua velouria ja vuorikangas on muistaakseni Kestovaippakaupasta hankittua. Vetoketjun tilasin muiden tilausteni yhteydessä Royal-tuotteelta. 

Mukavaa vappua kaikille! 

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Ämmypöötsi-paita ja -pipo!

Poikani on kypsässä 2 v ja 2 kk iässä päässyt jo hyvään makuun Angry Birds-pelien suhteen, joten meillä asustaakin kotona kova "ämmypöötsi"-fani. Missä tahansa vihainen lintu bongataan, niin iloinen hihkuminen on sen mukaista. Niinpä äiti päätti ilahduttaa poikaansa applikoimalla muutamaan vaatteeseen punaisen linnun kasvot ja poika oli ihan myyty näille tekeleille!

Paidan ompelussa luotin jälleen luottokaavaani Little Lambiin. Poikani on viime aikoina valitellut paitaa pois otettaessa, että "kolvat litistyy!", joten päädyin kokeilemaan nappilistan tekoa etukappaleen raglan-saumaan, jotta mokomaa korvienlytistymisongelmaa ei olisi. Se onnistuikin ihan mukavasti. Applikoinnin kanssa oli hieman pieniä ongelmia, kun applikoitava kangas oli sen verran joustavaa ja en heti hoksannut käyttää kahta tukikangaskerrosta kankaan takana, niin hieman linnun nokka ja muut äärikulmat pääsivät venähtämään. Yleensä en ole moitetta omalle Pfaffilleni antanut, mutta nyt olisin kaivannut paininjalan puristuksen säätöä. Ihan kelpo applikointi tuosta paidan linnusta kuitenkin tuli. 


Tässä ulkoa otetutussa kuvassa näkyy hyvin sitten tuo ämmypöötsi-hattu pojan päässä. Pyörälenkille piti ehdottomasti saada tuo hattu mukaan. Kuvassa näkyy myös käytössämme oleva Chariot Cougar- pyöräkärry, jolla tuona aamu huristimme pojan kanssa tunnin pyörälenkin. Koko perheen pyöräilylenkkeihin tuo on ihan ehdoton kapistus ja meillä ainakin sillä on tullut useita kilometrejä alle. Vuoden iässä poika otti usein lenkin aikana kärryssä 1-2 h päiväunetkin ja hyvin nukutti tasaisessa kyydissä. 


Laitetaan tähän loppuun vielä harvinaisia sovituskuvia, kun pojan sain kerrankin heti sovittamaan ompeluksiani :)



Hieman tuo pipon sähkönsininen vuori vilkkuu näkyviin, joten pitäisi varmaan tikata vuori jotenkin paremmin kiinni pipoon. Kasvunvaraakin pipoon jäi vielä paljon. 

Kaivettiin lelumatto esille puolivuotiaan pikkuserkun visiittiä varten ja siinähän olikin mukava köllötellä!
Punaiset kankaat ja resorit on hankittu jälleen kerran Seliasta. Sähkönsininen trikoo pipon vuoressa on puolestaan Triteksistä. Jalassa olevat punaiset collegehousut olen blogannutkin jo aiemmin

Julian haaste odottaa edelleen vastaamista, mutta harmillisesti kahvipaussi loppui taas kesken!

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Synttärilahja siskon tyttärelle

Siskoni tytär täytti maaliskuussa 2 vuotta ja synttäreitä juhlittiin Savossa kuluneena pääsiäisenä. Täti käytti tietysti tilanteen hyödyksi ompelemalla tytölle jälleen kerran vaatetta. Omalle pojalle tehdyn hupparin harjoittelun myötä päätin tehdä poikani serkkutytölle samalla kaavalla hupparin ja siihen sopivat housut ja ruttupipon. 

Pipon ompelu minulla jäi sen verran viime tinkaan, että tarvikkeet piti ottaa mukaan yöpaikkaamme. Ompelin pipon sitten valmiiksi synttäreitä edeltävänä iltana. Pahaksi onneksi olin unohtanut aiemmin käyttämäni viisisakaraisen tähden applikointimallin kotiin, joten piti piirtää uusi. Aluksi luonnostelin tähteä vapaalla kädellä ja eihän siitä mitään tullut, kuten kuvasta näkee! Niinpä insinööri otti käteensä laskimen, kulmaviivaimen ja harpin puuttuessa teippirullan ja sitten syntyikin symmetrinen ja sopivan pullukka tähti! 



Tällainen siitä lopullisesta setistä sitten tuli:



Violetti velour ja resori on hankittu Seliasta. Hirvittävän vaikea väriä oli saada toistumaan oikein pokkarikamerassani, mutta tuossa ylemmässä kuvassa sävyt nyt ovat kutakuinkin kohdallaan. Hieman iso tuosta pipon tähdestä lopulta tuli, mutta tulipahan nyt pitkästä aikaa applikoitua edes jotakin! :) Setti on tehty jälleen koossa 98 cm ja pipon on tarkoitettu 50-senttiselle päälle. 

Sain lisäksi haasteen Miinullekko- blogin Julialta, mutta harmikseni en ehdi siihen vastaamaan nyt tämän nopean kahvitaukobloggaukseni yhteydessä. Asiaan kuitenkin palaan varmasti pian! :) Kiitos Julialle blogini huomioimisesta, olen otettu! :)

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Sairastuvan tuotoksia, osa 2.

Miehen ja pojan sairastaessa sain aikaiseksi ommella pojalle kevääksi hupparin. Mies ja poika koisasivat vatsatautinsa jälkimainingeissa käytännössä koko sunnuntaipäivän, joten minulle jäi ruhtinaallisesti ompeluaikaa. Tämä kangas on pyörinyt minulla kaapissa jo kauan ja vihdoin sain siitä jo osan tuhlattua :) Vielä siitä ainakin pipoon riittäisi matskua. :)



Huppari on Ottobresta 3/2012 malli numero 7. Pidensin hihoja ja helmaa hieman, jotta tämä sopisi pojalle hieman pidempään. Mallikaavassa kun koot loppuivat kokoon 92 cm ja pojalle ei enää sen kokoisia kannata ommella, kun käyttöikä jäisi niin lyhyeksi. Hoikan pojan tapauksessa kaavojen muokkaus on helppoa, kun muutoksia yhden koon välillä ei tarvitse tehdä kuin tosiaan pituuksiin, ei leveyksiin. 

Tässä nopea postaus jälleen kerran. Mukavaa pääsiäistä kaikille!

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Vaatetta odotusaikaan

Noniin, nyt kun olen julkisesti tullut kaapista sekä siviili- että työelämässä, niin voin blogata tämän pari viikkoa sitten valmistuneen äitiysvaatekokeilun. Kaava ei varsinaisesti ollut äitiysvaatekaava, mutta heti kun tämän tunikan uusimmassa Ottobressa näin, niin totesin, että tuostahan saan hyvän itse tehdyn äitiyspaidan. Ilman kasvavaa vatsaa en olisi lähtenyt kyseistä kaavaa kokeilemaan, sillä en oikein muutoin osaa pukeutua löysä tunika ja legginsit-tyyppisesti. Olen enemmän luonteeltani farkut+tennarit-pukeutuja.

Tällainen tästä ensimmäisestä äitiysvaatekokeilusta sitten tuli:





Kaava on siis uusimmasta naisten Ottobresta (2/2013) numero 19. Kangas on ostettu joskus muinoin Triteksistä. Harmi, että se kuitenkin loppui hieman kesken, joten jouduin tekemään tunikaan lyhyet hihat sekä helmasta tuli vähän turhan lyhyt makuuni. Mietiskelin jo, että tällä kaavalla voisi tehdä sitten tulevan vauvan ristiäisiin pidemmän mekon, sillä trikoosta tehtynä mekko venyy ja paukkuu hyvin joka suuntaan (ja sitä silloin tarvitaan!). Lisäksi tuo kaula-aukko saattaisi soveltua hyvin imettämiseenkin. Laatikon pohjalla olisi pari metriä vielä toistakin Triteksistä ostettua palatrikoota (eli hinta on ollut halba!), joten tässä voisi olla budjettiratkaisu ristiäismekoksi. Jätetään harkintaan :)

Ihanan aurinkoisia kevätpäiviä kaikille! T. Susanna ja Seppo-Antero II rv16+1! :)

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Kesä mielessä

Kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät saivat ajatukseni karkaamaan jo kesään. Niinpä mieleen juolahti, että teen kerrankin jotain tarpeellista ajoissa, joten kangastilkkuni päätyivät tällä kertaa t-paidoiksi ja sortseiksi.

Setti omalle pojalle. Teepparin yksivärinen, lörppä trikoo
on Triteksistä. Tähtikankaat on muinoin hankittu Seliasta.  
Setti siskon tyttärelle (tosin kts. selvennys alla).
Kankaiden hankintapaikkaa en nyt millään muista. 

Tällä kertaa kaavat kaivoin Ottobresta 3/2011. Sortsit on tehty kaavojen nro 5 mukaan ja t-paita kaavojen nro 24 mukaan. Kaikissa koot ovat 92 cm. 

Tuon Paapiin kankaasta tehdyn paidan kanssa olen tällä hetkellä suurissa henkisissä paineissa: 2 v ja 1 kk poikani kun ilmoitti, että se on hänen paitansa, ei serkun. Kovin jääräpäisesti hän on paitaa itselleen vaatimassa. Nyt tällä äidillä on edessä nyt iso pohdinta, että kuinkas sukupuolineutraalisti tässä omaa poikaa maailmaan kasvatetaan.:P Ja on se jotenkin nurinkurista, että jos kyseinen serkku haluaisikin tuon pojalleni tehdyn setin, ei se herättäisi minussa ollenkaan samoja fiiliksiä, mutta toisin päin tämä tuntuu aiheuttavan päänvaivaa. 

tiistai 19. helmikuuta 2013

Työvoitto!

Viikonloppuna oli pitkästä aikaa oikein kunnon Murphyn laki-ompeluspäivä. Kaikki mikä pystyi menemään pieleen, myös varmasti meni! Kaikki alkoi siitä, kun ajattelin, että teen vaihtelun vuoksi hihansuiden ja pääntien kanttaukset peitetikin kolmineulaisella suoralla ompeleella. Sehän ei sitten suostunut onnistumaan millään, sillä jostain syystä vasen neulalanka hyppi ja katkeili. Voi olla, että koneelleni oli liikaa yhdistelmä trikoo-framilon-kolminkertainen resori tai sitten kuun asento oli väärä. Joka tapauksessa nyhersin pääntien kanssa kolmitikkisenä versiona vaikka kuinka kauan, kunnes luovutin ja leikkasin pieleen menneen pääntiekantin pois (kärsivällisyys ei riittänyt sekä resorin että framilonin ratkomiseen) ja tein pääntien rypytyksen uudelleen kuminauha ompelukoneen alalankana. Hermot meni niin totaalisesti sekä kanttaamiseen että framiloniin, joten pitkästä aikaa pääntie on tehty kaksoisneulalla tikkaamalla. Mutta kannatti ne pääntiet kuitenkin tehdä uusiksi, kun ne onnistuivat huomattavasti paremmin kuin ensimmäinen ja n:s versio!



Nämä tunikat on tehty Ottobren 4/2011 mallilla nro 15 ja koko näissä on 98 cm. Jälleen kerran siskoni saa tyttärelleen kaapintäytettä, kun yli-innokas täti hukuttaa lapsiparan vaatteisiin. Näitä tehdessä tuli kyllä useasti mieleen, että pojan paitoja ommellessa pääsee melkoisen paljon helpommalla, kun saumat ovat suoria eikä noita rypytyksiä tarvitse joka halvatun kohtaan tehdä. Kivaa vaihteluahan se on, mutta nyt vain meni hermo totaalisen pahasti!

Seuraavaksi ehkä jotain vähemmän hermoja raastavaa tekemistä :)

maanantai 11. helmikuuta 2013

Little Lamb- yliannostus!

Noniin, tässä nyt tämä rästibloggaus, johon kootusti laitan viime aikoina valmistuneet ompelukset. Jälleen kerran olen työstänyt pojalleni sekä siskoni tyttärelle perusvaatetta ja paitojen kaavana on toiminut vanha, uskollinen Little Lamb kokoina 92 cm ja 98 cm. 

Tammikuussa 2013 valmistuneet tuotokset
Tässä jälleen punaista vaatetta pojalleni. Poikani tosin ilmoitti, että tuo ylempi tähtipaita on sitten "Veelan paita!" (eli serkkunsa), mutta koetan kovasti vielä markkinoida sen omalle pojalleni. Tosin meneehän tuo aivan hyvin myös tytön paitana. Ylemmän tähtipaidan kohdalla huomasin, että ei tutunkaan kaavan kanssa saisi liikaa tuudittautua tunteeseen, että tämä on jo tuttua juttua, sillä onnistuin tekemään pääntien sauman paidan etupuolelle! Ja huomasin sen vasta, kun aloin nuppineulaamaan helmakäännettä. Siinä kohtaa en jaksanut enää tehdä asialle mitään. Mikäli tämä paita nyt päätyy siskon tyttärelle, niin pitänee kehitellä joku söpö nappi tuohon paidan etukappaleeseen (sillä eihän muille kuin omalle lapselle kelpuuteta virheellisiä paitoja päälle!). Tuon ylemmän tähtipaidan asettelu langan- ja kuvion suuntaan oli myös melkoinen haaste, sillä en millään meinannut saada kuviota suoraan pysty- ja vaakasuoraan. Kuosittelussa pesun jälkeen olisin siis voinut olla tarkempi. Varsinainen kovan onnen paita siis!

Housut ja alempi paita kokoa 98 cm, ylempi paita 92 cm
Tämän setin ompelun siskoni tyttärelle 2-vuotislahjaksi. Vaatteet tosin ovat kokoa 98 cm, joten nämä sopivat sankarille vasta lähempänä 3-vuotissyntymäpäivää. Vaatekaappi on kuitenkin niin täynnä jo 92-senttisiä vaatteita, niin tein sitten vermeet kasvunvaralla. En tiedä, ovatko nämä malliltaan liian poikamaiset, mutta minua houkutti käyttää hoikalla pojallani hyväksi todettuja kaavoja, sillä myös siskontyttöni on kapoisaa mallia. 


Kuvien ottaminen pikku mannekiinin läsnäollessa on välillä hiukan haastavaa... :)
Sitten tämä pojan suosikki: "kai-paita!" Heti, kun tästä kankaasta näin mainoskuvia tiesin, että sitä on pojalle hankittava :) Poika hipelöi kangasta jo narulla kuivuessa ja useaan otteeseen totesi, että "kai-paita", vaikka kangas ei ollut vielä paitaa nähnytkään. Kaukaa viisaana tein sitten tähän paitaan kääntöhihat, jotta tämä menisi pojalle mahdollisimman pitkään. Paidan tein koossa 92 cm, jotta ei tarvinnut odotella paidan saamista käyttöön. 

Kai-paita kääntöhihoilla
"Suostun poseeraamaan ainoastaan lego-sanko päässä!"
Sitten tässä vielä peruspaitaa ja housua vanhoilla tutuilla kaavoilla. Nämä ovat 98-senttisiä, joten menevät vielä kaappiin odottamaan pojan kasvamista. 




Näihin kaikkiin tässä bloggauksessa oleviin housuihin olen laittanut kuminauhan vielä tuonne vyötäröresorin sisään varmistamaan, että resorin mahdollisesti venyessä ja löpsähtäessä housut silti pysyisivät käyttäjän jalassa. Vaihtoehto tietysti olisi ollut laittaa housuihin solmimisnaru, mutta ehkä tuo kuminauhaversio saa kannatusta enemmän päiväkodin henkilökunnan keskuudessa :)

Housujen collegekankaat olen hankkinut Triteksistä ja suurin osa resoreistakin taitaa olla sieltä. Paitojen trikoot ovat suurimmaksi osaksi Seliasta. Ainoastaan tuo sienitrikoo taitaa olla peräisin Kestovaippakaupan postikuluttomuusalesta :)

Sitten vielä se perinteinen syrjähyppy: 


eli kokeilin virkata vessaamme maton. Ohjeena käytin tätä Helmimaton ohjetta. Tästä tuli muuten kiva, mutta maton halkaisija on liian pieni vessaamme. Pitänee vielä virkata tähän lisäkerroksia. 

Tässäpä tämä megapostaus. Mulle on nyt iskenyt kauhea ahdistus, kun kangaskaappi vaan pursuaa ja vaikka sieltä ompelee tällaisetkin kasat vaatetta, niin ei se tyhjene yhtään. Olisipa mun lompakko samanlainen!    Täytyy varmaan pitää jokin kankaaton kevät ja koettaa vaatettaa sekä oma että koko lähipiirin muksut. :)