maanantai 22. lokakuuta 2012

Pehmeä viikonloppu

No niin, viikonloppuna tuli aherrettua kaikki keskeneräiset tekeleet valmiiksi. Omat vanhempani olivat meillä viettämässä syyslomaa, joten poika viihtyi hyvin isovanhempien seurassa ja äiti hautautui ompelupöydän ääreen.

Ensimmäisenä valmistui tämä lörppäpipo äidilleni. Kangas on nyt jo loppuunmyytyä Selian runoratsua. Tämä sopii hyvin perhepäivähoitajan päähän puistoretkille. Koko on 60 cm.


Pojalleni sain valmiiksi kaksi nappilistallista paitaa. Olen tykännyt tästä kaavasta kovasti ja näitä on tehtynä kuutisen kappaletta koossa 86 cm. Nämä nyt valmistuneet ovat kokoa 92 cm. Raidallinen trikoo on Hilcon Campania, joka on ostettu Fabriinasta ja tähtitrikoo on puolestaan peräisin Seliasta. Tuo Selian tähtitrikoo on ihanaa ommeltavaa. Samaa en voi sanoa tuosta Hilcon kankaasta. Ihan toivotonta yrittää kohdistaa raitoja, kun tuo kangas venyy ja vanuu ja kiertää joka suuntaan. Ihanan pehmeä vaate siitä tuli, mutta kankaan työstettävyys ei miellytä ainakaan minua. Vai onko vika vain kankaan ja saksien välissä?



Sovituskuvankin kerrankin sain, kun 1 v 9 kk poikani oli ihan innoissaan uudesta tähtipaidastaan. Neppareiden kiinnitystä ei olisi millään malttanut odottaa, kun paita olisi pitänyt saada heti päälle. Sekös äidin sydäntä lämmitti! Raidalliseen paitaan laitoin Prym Mini- nepparit ja tähtipaitaan sitten isommat, 10 mm Prymin  rengasnepparit. Molemmat ajavat ihan hyvin asiansa.


Viime aikoina on tullut tehtyä niin monta peruspaitaa, että seuraaviin ompeluksiin täytyy kyllä jo kehittää joku applikointi tai muu juju, tai tämä alkaa pian käydä liian tylsäksi ja käytännölliseksi.

Sitten näitä "syrjähyppyjäni". Sain mieheni tilaamat villasukat vihdoin valmiiksi. Taas kerran jälkimmäisestä sukasta tuli napakampi kuin ensimmäisestä. Käsiala kummasti tasoittuu kahden sukan aikana ja kun neulottua tulee yleensä kerran vuodessa, niin tämä ilmiö toistuu joka kerta. Samoin minulla on ongelmana puikkojen vaihtumiskohdan jääminen löysemmäksi, vaikka kuinka koetan kiristellä viimeistä silmukkaa. En ole vielä keksinyt, miten pääsisin siitä eroon. Lankana näissä sukissa on ihan perus seiskaveikka.


Varsinkin tässä sukkien sovituskuvassa näkyy hyvin jokainen puikon vaihtumiskohta. Ehkä voisin kokeilla neuloa pienemmillä puikoilla? Nyt tein ohjeen mukaisella puikkokoolla. Onneksi neule elää käytettäessä sen verran, että nuo ikävät rannut häviävät.


Kaappieni kätköistä löytyi lisäksi Triteksistä ostettua ontelokudetta ja se jaloistui lankakorikseni. Virkkaus on huomattavasti mukavampaa puuhaa kuin neulominen ja näitä koreja väsäisi iltapuhteenaan vaikka kuinka! Harmi vain, kun tähän talouteen ei enää yhtään koria enempää tarvita.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Poikamaisen punaista!

Viikonloppuna tuli ommeltua lisää paitoja Little Lamb- kaavalla. Kaapista löytyi astronauttitrikoota sekä pala tähtitrikoota. Astronauttikangas tuli joskus ostettua Lasten Taikamaasta ja tähtitrikoo Sampsukasta. Punainen yksivärinen trikoo taas on Seliasta peräisin (ja on muuten parasta yksiväristä trikoota, mitä on tähän asti vastaan tullut!) Yksivärinen punainen resori on myös Seliasta ja tuo raidallinen on taas äitini 90-luvulla ostamaa resoria.

Postaukseni ensimmäiseen kuvaan kokeilin työkoneeltani löytyvää mikkisoftan Publisheria. Ajattelin testata, että tulisiko blogin ulkonäöstä hienompi, jos edes jaksaisi kehystää otetut kuvat jollain. Ihanaa kyllä olisi, jos osaisi vielä valokuvata kunnolla sekä käsitelläkin kuvat, mutta tähän minun on ollut pakko vetää rajat. Ihan kaiken opetteluun ei minullakaan sentään aika riitä, vaikka ompelua ja muita harrasteita tuleekin hyvät tuntimäärät viikossa täyteen. Tätä blogiakin päivitän useissa vaiheissa eri päivinä, joten sen verran annan armoa itselleni, että tän blogin ei tarvitse olla mikään taideteos.

Mutta takaisin aiheeseen ompelu: yksi astronauttipaidoista meni 2-vuotislahjaksi ystäväni pojalle ja ainakin pojan äiti tykkäsi kovasti lahjasta. Kivaa on tuottaa hyvää mieltä omilla ompeluksillaan. Tähtipaita ja toinen astronauttipaita menivät odottamaan oman poikani kasvamista, kun melko mekkomittainen tuo 92-senttinen paita vielä oli, kun pojalleni sitä sovitin.



Tähtipaitaan piti tehdä "tuplahelma", koska kankaasta loppui pituus kesken. Ihan kiva siitä noinkin tuli. Nyt tätä Little Lamb- kaavaa on tullut pyöritettyä jo viiden paidan verran, joten seuraavaksi tekee mieli käyttää jo jotain muuta kaavaa. Housujakin voisin pojalle väsäillä näiden paitojen pariksi.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Kaaritaskuja, osa 2.

Noniin, tuli testattua kaaritaskuja toistamiseen. Näissä muoto tuli hieman pyöreämmäksi kuin edellisissä, vaikka kaava olikin sama. Hieman tuo vasemmanpuoleinen tasku pussittaa, joten ihan nappiin nämä eivät nyt onnistuneet. Onneksi vaate päällä ei huomaa mokia. Housut on tehty Seliasta hankitusta velourista ja resori on muistaakseni Sampsukasta tilattua. Tähtijersey on niin ikään Seliasta peräisin. Setin koko on 92 cm.



Ja sitten se verho, mitä edellisessä postauksessa lupailin. Tässä se komeus nyt on. Kamera ei oikein tykännyt kuvata vasten valoa, joten melkoisen suttuinen kuva tuli. Verhokangas on ostettu IKEA:sta (halbaa kun mikä!) ja verhon kaava ja mitoitus ihan mutu-tuntumalta. Mies tykkäsi ja tilasi muihinkin huoneisiin vastaavat verhot :) Projektia siis pukkaa edelleen. Tosin ensin kuulemma pitää neuloa villasukat, kun syksyn tullen laminaattilattia on taas alkanut tuntua ikävän kylmältä, kuulemma :)